Sammon Takojista malli jatkuvaan kehittämiseen

Pirkanmaalaiset yrittäjät keskittyivät tuotekehitykseen leppoisassa ilmapiirissä Ikaalisten Kauppilassa. Margit Vanha-ahon valmennuksessa tuotteistamiseen perehtyivät mm. Tanja Siuvatti, Tero Talvensaari ja Pia Salonen.

– Minusta on Sammon Takojat -valmennuksen myötä tullut ihan Partus-fani, myhäilee tamperelainen toimitusjohtaja Tanja Siuvatti.

Hän on erittäin tyytyväinen sekä valmentajiinsa että konseptiin, joka tarjoaa tietoa ja ryhmän tuen.

– Helpolla Sammon Takojissa ei pääse, mutta suosittelen sitä lämpimästi. Itsensä on pantava peliin ja oikeasti tehtävä asioita, mutta tästä todella saa voimaa ja työkaluja.

Sammon Takojat -valmennusohjelma on Tiimiakatemia Aikuiskoulutuksessa suunnattu tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien kehittämiseen. Tämä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto antaa valmiuksia sekä muiden palveluksessa työskenteleville että yrittäjille.

Ohjelman vahvuus on siinä, että jokainen valmennettava luo oman kehittämismallinsa, mikä mahdollistaa jatkuvan ja tulevaisuuteen suuntaavan kehittämisen.

– Ohjelman aikana käydään läpi prosessi, josta oma kehittämismalli jää takaraivoon. Valmennuksen jälkeen käytössä on työkaluja jatkuvaan arjen kehitystoimintaan, kertoo Sammon Takojat -valmennusohjelman kehittänyt Margit Vanha-aho.

Rauhoittuminen
avaa ideoita

Tanja Siuvatti työskentelee toimitusjohtajana Holger Hartmann Oy:ssä, joka toimittaa järeitä koneita ja laitteita metallin kierrättäjille. Hänen ajatuksensa oli kehittää valmennuksen myötä lisää palveluja perinteiselle konekaupan alalle.

Prosessin aikana yritys alkoi kasvaa voimakkaasti ja valmentajat Margit Vanha-aho sekä Johanna Raiskio auttoivat Tanjaa huomaamaan, että olisi kannattavampaa luoda yritykselle johtamisstrategia.

– Nyt työstän ikään kuin tiekarttaa siitä, miten kaikki yrityksessämme sujuu joustavammin. Sen myötä sekä johtaminen että tekeminen helpottuvat.

Sammon Takojien prosessia Tanja kiittää erityisesti siitä, että se irrottaa arkitouhuista ja rauhoittaa mielen niin, että uusia ideoita ja ajatuksia alkaa syntyä.

– Valmennusviikonloput ovat voimaa antavia ja energisoivia. Valmennuspäivien lähestyessä olen aina paniikissa, että en millään ehdi lähteä. Kun sitten järjestelen asiat ja otan ajan, en ole koskaan katunut.

Valmennus on avannut silmiä monenlaisille asioille. Aiemmin Tanja ajatteli esimerkiksi tuotteistamisesta, että se on lisäarvo toiminnalle. Nyt hän on ymmärtänyt, että sehän onkin edellytys kannattavan liiketoiminnan pyörittämiselle. Sen avulla asiakas saa juuri sitä, mitä tilaa, eikä tekijän aikaa ja voimavaroja kulu turhaan haahuiluun.

Haasteellisimmaksi omalta osaltaan hän kokee johtamisstrategian teorian haltuun ottamisen, sillä se on hänelle täysin uutta. Prosessissa auttaa vahva näkemys siitä, että sen tuloksena syntyy toimiva työkalu yrityksen jatkuvaan kehittämiseen.

Selkeät prosessit
puuhastelun sijaan

Viime vuoden lopulla oman yrityksen perustanut Tero Talvensaari lähti Sammon Takojiin Tanja Siuvatin innostamana. Valmennuksen alkaessa Tero työskenteli vielä vieraan palveluksessa, mutta yhtä hyvin, jos ei jopa paremmin, valmennus sopii oman TT Speed Oy:n kehittämiseen.

– Ajankohta on paras mahdollinen. En keksi, mikä voisi olla parempi koulutus juuri aloittaneelle yrittäjälle, kuin tuotteistaa tehokkaasti omat palvelut ja tuotteet.

Tero pyrkii yrityksessään helpottamaan moottoriurheiluharrastajien elämää elektroniikkapuolella. Toimialaan kuuluvat niin autot, moottoripyörät kuin veneetkin.

– Kehitän valmennusohjelmassa konkreettista tuotetta. Tavoitteena on luoda modulaarinen palvelurakenne, josta voi yhdistää isompia kokonaisuuksia. Olen puuhastellut useamman vuoden ilman kunnollista suunnitelmaa. Nyt saan luotua selkeät prosessit, mikä on erinomaisen tärkeää ja osuvaa.

Erityisen kiitoksen Tero antaa ”poikkitieteelliselle” valmennusryhmälle, jonka tuki on korostunut, mitä pidemmälle yhdessä on edetty. Koska ryhmässä voi avautua ja saada tukea, hän nimeäisikin sen ”anonyymeiksi yrittäjiksi” eli yrittäjien AA-kerhoksi.

Määrätietoista
kehittämistyötä

Sammon Takojat -ohjelmassa lähdetään liikkeelle haasteen kirkastamisesta. Oma kehittämiskohde ei aina ole kristallin kirkas, mutta vähitellen jokainen löytää ytimen ja pääsee ideoimaan ja avaamaan haastetta.

– Toisella valmennuskerralla kerätään tietoa kehittämistyön tueksi: Katsotaan toimintaympäristöjä, muutostekijöitä ja toimialan megatrendejä. Tarkastellaan asiakaskohderyhmää ja -segmentointia sekä kilpailutilannetta. Mietitään, mitä analyysejä ja kartoituksia kannattaa tehdä, Margit Vanha-aho kertoo.

Kun analyysit on tehty, on aika lähteä johtamaan prosessia. Kehittämistyö aikataulutetaan ja vaiheistetaan ja samalla katsotaan, mitä resursseja tarvitaan. Ohessa käydään läpi verkostojohtamisen työkaluja.

Tuotteistamisen teeman alla määritellään tavoitteet ja kohteet sekä tulokset, joita tavoitellaan.

– Tätä seuraa markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden miettiminen. Samalla rakennetaan brändiä ja mietitään ydinlupausta asiakkaalle. Markkinointisuunnitelman rakentaminen on keskeistä omassa kehittämistyössä.

Viimeisen valmennuskerran nimi on Sammon taonta ja tulevaisuus. Silloin arvioidaan kehittämistyötä ja sen tuloksia omalle liiketoiminnalle ja asiakkaalle.

– Tärkeää on myös määritellä jatkotoimenpiteet, jotta kehittämisestä syntyy oma, jatkuva malli, Margit painottaa.

Keskeistä Sammon Takojissa on myös verkostoituminen, jonka myötä on syntynyt huikeita menestystarinoita.
 

Hanna Tuuri
 

Sammon Takojat -valmennus antaa aikaa kehittämiseen ja ryhmän arvokkaan tuen.