Aikuiskoulutus tärkeä kehittämiskohde

Kun kerran hankitulla ammattitaidolla ei enää pärjää vuosikymmeniä eivätkä työmarkkinatkaan tässä suhdannetilanteessa vedä, aikuiskoulutus on erityisen tärkeä kehittämiskohde, sanoi opetusministeri Henna Virkkunen tutustuessaan Partukseen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiaan maanantaina.

Opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet useista ensi vuoden kesällä voimaan tulevista uudistuksista, jotka edistävät mahdollisuuksia täydentää osaamista yksilön työmarkkina-asemasta riippumatta. Aikuiskoulutustukea on nostettu ja sen ehtoja väljennetty.

– Meitä kiinnostaa, miten tätä työllistymisen kannalta vaikeaa aikaa voisi hyödyntää osaamisen kehittämiseen ja ehkäistä työttömyyttä tulevaisuudessa, Virkkunen selvitti.

Yrittäjät aliedustettuina aikuisopinnoissa

Ministeriössä pohditaan parhaillaan keinoja edistää etenkin vähemmän koulutusta hankkineiden ja varsinkin pienyrittäjien kouluttautumista.

– Jo korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelevat mielellään lisää, mutta vähemmän koulutetut eivät ole olleet niin kiinnostuneita. Heillä ei ehkä ole myönteisiä kokemuksia kouluttautumisesta, Virkkunen pohti ja oli kiinnostunut tietämään tarkemmin mahdollisista käytännön esteistä yrittäjien koulutukseen hakeutumiselle.

Partuksen yhteisölliset tekemällä oppimisen menetelmät ovat tuottaneet yrittäjien ja johtamisen ammattitutkinnoissa hyviä tuloksia, sillä harva on jättänyt opintojaan kesken vertaisryhmän tarjoaman tuen ansiosta.

Yhtenä Suomen suurimmista yrittäjien ammatillisen oppisopimuskoulutuksen tuottajista Partuksen valmentajilla on tiivis tuntuma pk-yrittäjien arkeen. Tosin hyvätkään näytöt eivät takaa menestystä markkinoilla, joilla esiintyy paikoin kilpailun esteitä.

– Osa oppisopimustoimistoista edellyttää koulutuspalvelujen hankintaa vain tietyn kuntayhtymän sisällä, Partuksen toimitusjohtaja Mika Partanen mainitsi.

Alueellinen rahoitusmalli haasteena

Yritysvalmentajana toimiva Partuksen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara näki yrittäjäkoulutuksen alueellisten rahoitusmallin haasteena.

– Koulutuksen esteeksi saattaa muodostua sen rahoituksen ehtona olevan riittävän suuren koulutettavien ryhmän kokoon saaminen. Jos yrittäjät voisivat hakea koulutukseen valtakunnallisessa järjestelmässä, ryhmän saisi helpommin kokoon kuin rajatulla alueella, hän arvioi.

– Jos yrittäjä haluaa kehittää osaamistaan, hänen pitää voida hakea itselleen mielekästä koulutusta valtakunnallisesti esimerkiksi koulutussetelillä.

Henna Virkkusen mukaan opetusministeriössä selvitetään parhaillaan opintoseteliä yhtenä vaihtoehtona parantaa omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista.

– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että aikuisetkin kaipaisivat ohjausta oman opiskelupolkunsa löytämiseen, hän huomautti.

Tilaa luovuudelle ja yhteisötaidoille

Opetusministeriä askarrutti myös maailman parhaaksi todetun suomalaisen koulutusjärjestelmän voimattomuus yrittäjyyden, luovuuden ja innovaatioiden edistämisessä.

Partus-menetelmien kehittäjä Johannes Partanen katsoi liiallisen kontrollin ja virheiden pelon hillitsevän luovuutta Suomen kouluissa.

– Pirstaleisuuden sijasta olisi luotava kokonaisuuksia, Johannes Partanen sanoi.

Myös Virkkusen mielestä opinnoissa kaikilla tasoilla pitäisi olla enemmän yhdessä tekemistä, jotta järjestelmä synnyttäisi enemmän yksilöllisiä ajattelijoita, jotka suvaitsisivat erilaisuutta ja pystyisivät toimimaan ryhmässä.

– Yhteisölliset taidot opitaan vain tiimeissä, tiimioppimisen edelläkävijä Johannes Partanen muistutti.

Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä opinnoissa kaikilla tasoilla pitäisi olla enemmän yhdessä tekemistä.