Tämä kirja on raikas tuttavuus ja täynnä uusia näkökulmia. Kuluttajien herääminen ei ole uhka vaan mahdollisuus sekä yrityksille että koko maailmalle. Omatuntotalous on opas uudenlaiseen bisnesajatteluun. Vanhaan aikaan yritysten päätarkoitus oli tehdä hyvää bisnestä tekemällä paljon rahaa toimintansa turvaamiseksi ja sijoittajien miellyttämiseksi. Kvartaalitalous lieveilmiöineen murskasi pitkän tähtäimen suunnittelun ja ajoi yritykset rakentamaan tulosta lyhytjännitteisellä otteella. Tällainen toiminta tuhoaa ennen pitkää sekä ihmiset että planeetan. Nyt on se aika, jolloin valta jaetaan uusiksi. Se on osittain jo jaettukin, sillä ihmiset ovat ottamassa ohjaksia omiin käsiinsä. He eivät enää luota ylhäältä annettuihin auktoriteetteihin, vaan uskovat vertaisiinsa. Ihmiset ovat myös alkaneet kyseenalaistaa entisiä arvoja ja samalla koetella auktoriteetteja. Läpinäkyvyys, suunnitelmallisuus, vastuullisuus, rehellisyys ja välittäminen yhdessä uudenlaisen yhteisöllisyyden kanssa ovat tulevaisuuden avainsanoja. Nämä tekijät haastavat brändien luovuutta ja muuttavat yritysten toimintaa lähivuosina aivan uudella tavalla. Siirrymme omatuntotalouden aikaan. Vastuullisuudesta on nyt tulossa kilpailukykytekijä. Omatuntotalous tuo mukaan luovuuden näkökulman, ja sen avulla kilpailukyvystä päästään kilpailuetuun.

Kirjan näkökulma perustuu ajatukseen, että tulevaisuuden maailma ei liiketoiminnan näkökulmasta ole enää brändi- vaan ihmislähtöinen. Ihmiset päättävät minkä brändin hyväksyvät, ei toisin päin. Yritykset brändeineen ovat itse joutumassa kohderyhmän asemaan: heidät valitaan sen sijaan, että he valitsisivat yleisönsä. Tulevaisuuden yrityksen onkin entistä tarkemmin mietittävä brändiään, sen edustamia arvoja ja niitä signaaleja, joita se itsestään antaa julkisuuteen. Tekijät tuovat esiin taylorismin rankan historiallisen perinteen, jonka vankeina olemme kaikissa organisaatioissa. Taustalla vaikuttaa luottamuksen puute. Ihmiset ja tuotekehitys nähdään pelkkinä kuluina, ei investointeina. Kaikkea ja kaikkia täytyy kontrolloida tiukasti ja keskusjohtoisesti. Tämä synnyttää raportointikulttuurin ja epäluottamuksen ilmapiirin. Jo nyt tässä vaiheessa selviää, että tekijöiden suosikkeja ovat Anita Roddick sekä Ben ja Jerry kuten itsellenikin.

Hitaampaa elämänrytmiä ylistävä slow-ajattelu on hyvinvoinnin hakemisen ytimessä. Sen ideana on tarjota vaihtoehto jatkuvalle kiireen ja suorittamisen keskellä elämiselle. Nykymaailman menosta ei kokonaan hypätä sivuun, vaan tarjotaan vaihtoehto elää hitaammin, hetkeä arvostaen. Tarkoitus on löytää itselleen tasapainoisempi elämäntyyli. Uuden ajattelun avainsanoja ovat vuorovaikutus, yhteisöllisyys, seikkailu ja oman varjonsa kohtaaminen. Olisi saatava aikaan ”uusi bkt”, joka huomioisi kaikki elämänlaatuun liittyvät tekijät. Kuluttajuuden näkökulmasta Suomessa on korostunut homo economicus -näkökulma, jossa arvostetaan järkevää ja rationaalisesti perusteltavaa. Yhteiskuntavastuu muuttuu helposti pelkiksi standardeiksi ja raporteiksi. Homo ludens -näkökulma liittyy leikkivään ihmiseen. siinä korostuu sellainen toiminta, jonka motivaatio on tunnepohjainen. Homo ludens haluaa itselleen ja muille hauskoja ja viihdyttäviä asioita, joissa painottuu luovuus. Homo generosus tarkoittaa anteliasta ihmistä. Se ei viittaa vain antamiseen vaan uudenlaiseen katsontakantaan ja asenneilmastoon. Antelias ihminen antaa kalliin signaalin, jolla on neljä edellytystä: Auttaa muita, näkyy ulospäin, kalliin signaalin lähettäminen ”maksaa” lähettäjälle sekä näyttää oikeaa asennetta ja resursseja. Anteliaisuuden aikaa kuvaa ajatus, että sillä, jolla on, on myös varaa antaa. Tietoa tulee jakaa, sulkeutuneisuuden sijaan haetaan osallistumista ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Homo generosus yhdistää tuottavan bisneksen ja maailmanmuuttamisen.

Uusien, perustettavien yritysten on helpompi rakentaa liikeideansa alusta asti omatuntotalouden tarkoituspohjalle ja valita heti kokonaisvaltainen vastuustrategia. Visio on yhteydessä yrityksen arvoihin ja tarkoitukseen. Tarkoitus on vision suomentamista ja yksinkertaistamista. Tarkoitus antaa olemassaololle merkitystä ja toimii punaisena lankana vastuullisuuden eri osa-alueiden kehittämisessä. Omien oikeiden arvojen määrittelemisen kautta löytyy yrityksen vastuullisuuden punainen lanka. Sen kautta ilmenee joko suurempi olemassaolon tarkoitus tai hankkeita ja hyviä toimintatapoja ohjaava yrityksen vastuullisuusnäkökulma. Tämä aika kutsuu uudenlaisia johtajia, ennakkoluulottomia, rohkeita visionäärejä, joilla on kyky koota ihmiset omatuntotalouden kaipaaman eettisyyden, toivon ja elämänilon tuottamiseen. Hieno kirja.

66 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.

- Johannes Partanen